Kana-nuudeli-wokki

Wokki on helppoa, nopeaa ja maukasta arkiruokaa. Aikaa menee ainoastaan ainesten pilkkomiseen, mutta senkin voi tehdä ajoissa valmiiksi silloin kun on aikaa. Ja sitten vain nopeasti pyöräyttää wokin pannulla kun haluaa syödä. Kiireisen arjen keskellä ei nyt kummempia reseptejä ehdi kehitellä tai pidempiä tekstejä blogiin kirjoitella, mutta maistuvaa perus-ruokaa silti voi tehdä.

Ohje:

n. 560 g broilerin fileitä

2 isoa porkkanaa

1-2 paprikaa

1 rasia (200 g) herkkusieniä

3 pientä naatti-sipulia varsineen (tavallinenkin käy)

1 chili

n. 5 cm pala inkivääriä

3 valkosipulin kynttä

3 nuudeli-laattaa

1,5 rkl soijakastiketta

1 rkl kalakastiketta

2 tl tom yam -tahnaa

(pähkinöitä)

Paloittele broilerin fileet ja kasvikset. Ruskista kanat wok-pannulla. Lisää kaikki kasvikset, paitsi sipulin varret ja sienet. Lisää myös soija, kalakastike ja tom yam -tahna. Lisää hieman myöhemmin sienet ja sipulin varret.

Kiehauta vettä ja lisää siihen nuudelit kypsymään muutamaksi minuutiksi (varo ettei kypsy liikaa). Kun kasvikset ovat wokissa melkein kypsiä, mutta silti vielä rapsakoita, lisää valutetut nuudelit. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Lopuksi voi päälle lisätä vielä pähkinöitä. Me käytimme kaapista löytynyttä maustettua pähkinäsekoitusta.

Brownie valkosuklaapaloilla ja vadelmakinuskia

Jos haluaa taivaallista jälkiruokaa, jossa ei suklaata, voita ja sokeria säästellä, kannattaa turvautua Nigellan ohjeisiin. Välillä saa ja pitää herkutella kunnolla ja unohtaa kalorien laskeminen, tässä Nigella Lawson näyttää oikein hyvää esimerkkiä. Brownie-resepti löytyi siis Kanelikaruselli-blogista ja on alun perin Nigellan käsialaa.

Tämä brownie on niin tuhtia, että melkein tulee jopa paha olo. Mutta onneksi vain melkein ;) Brownie on juuri sopivan mehevää ja tahmeaa, ja sen kruunaa vielä valkosuklaapalat.

Vaikka pelkkä suklainen brownie olisi ollut jo hyvä jälkiruoka, tuovat vadelmakinuski ja vaniljajäätelö annokseen lisää makua ja hieman raikkautta. Alla vielä brownien ja vadelmakinuskin ohjeet.

Nigellan brownie valkosuklaapaloilla:

200 g voita
200 g tummaa suklaata
3 munaa
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
130 g valkosuklaata paloina

Paloittele voi ja suklaa kattilaan ja sulata ne. Vatkaa sekaisin munat ja sokerit. Lisää hieman jäähtynyt voi-suklaaseos. Lisää jauhot, suola ja paloiteltu valkosuklaa. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (itse käytin noin 27x17 cm vuokaa).

Paista 170-asteisessa uunissa niin kauan, että brownie alkaa hieman irrota reunoilta, mutta on keskeltä vielä löysää. Kun tökkäät keskelle hammastikun, siihen saa tarttua taikinaa. Tämä vie uunista ja vuoan koosta riippuen noin 15-25 minuuttia (itse pidin uunissa noin 21 minuuttia). Brownie on parasta seuraavana päivänä oltuaan yön jääkaapissa.

Vadelmakinuski:

1 dl paseerattua vadelmasosetta
4 cl vadelmalikööriä
0,5 dl kuohukermaa
0,5 dl sokeria
0,5 dl fariinisokeria

Soseuta vadelmat ja painele seos siivilän läpi. Siemenet jäävät siivilään ja näin saat paseerattua sosetta. Sekoita kaikki aineet kattilassa ja kuumenna kiehuvaksi samalla sekoittaen. Keitä miedolla lämmöllä hieman yli viisi minuuttia koko ajan sekoittaen. Kinuskin kuuluu hieman poreilla, muttei liikaa kiehua ja kuohua. Kinuski on valmista kun se on sopivasti paksuntunut.

Mustikka-vispipuuro

Uudesta mustikkasadosta saatiin viime viikolla muutama rasia pakastimeen, joten nyt oli korkea aika käyttää sieltä pois vanhoja mustikoita. Pakastetuista mustikoista syntyy herkullinen vispipuuro, joka sopii esimerkiksi välipalaksi ja myös jälkiruoaksi. Puuro on hyvää sellaisenaan, mutta sen voi nauttia myös maidon tai vaikka vaniljakastikkeen kera. Jos haluaa täysin sileää puuroa, voi nesteen siivilöidä ennen kuin mannasuurimot lisää. Mustikat voi korvata millä tahansa muilla marjoilla, jolloin saa herkullista marja-visparia.

Ohje:

n. 5 dl mustikoita
1 l vettä
1,75 dl mannasuurimoita
1 dl sokeria

Laita mustikat ja vesi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää sokeri. Lisää kiehuvaan nesteesen  mannasuurimot koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen muutaman minuutin ajan. Jäähdytä kypsä puuro hyvin. Vatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi sähkövatkaimella.

Ruokaa tähteistä: ankka-tortillat ja paputahna

Kuinka monta ruokaa yhdestä ankasta voikaan saada? Tehtiin viime viikonloppuna kokonaista ankkaa ja samasta ankasta saimme myös liemen kastikepohjaksi sekä alkuruoan sisäelimistä. Ankan lihaa jäi myös paljon tähteeksi, joten seuraavana päivänä päätimme tehdä siitä ankka-tortilloita. Meillä oli myös jäänyt tortilla-lettuja ja juustoraastetta, joten päästiin hyödyntämään muitakin tähteitä. Kunhan käyttää hieman mielikuvitusta, saa maistuvia ruokia vähällä vaivalla hyödyntämällä vain kaappien antimia.

Jäähtyneestä ankasta revittiin irti loput lihasta ja joukkoon sekoitettiin ankan sisällä ollutta hedelmätäytettä. Lisäksi valmistimme vain salaattia ja tahnaa kidenypavuista tortillojen väliin (paputahnan ohje alla). Täytteeksi oli myös salsaa, kermaviiliä ja juustoraastetta. Käytimme täysjyväisiä tortilla-lettuja.

Paputahna:

1 prk kidenypapuja
1 valkosipulin kynsi raastettuna/puristettuna
hieman sitruunan mehua
juustokuminaa eli jeeraa
suolaa
pippuria
n. 3 rkl oliiviöljyä

Valuta ja huuhtele pavut. Soseuta ne mössöksi sauvasekoittimella. Lisää muut ainekset ja soseuta lisää. Mausteiden tarkkoja määriä ei ole, koska tämä on taas hieman fiilispohjalla tehtyä. Maistele ja lisää mausteita tarvittaessa lisää. Lisää myös tarvittaessa öljyä, jos koostumus on liian paksua.

Tahna on hyvää sellaisenaan kasvissyöjän tortillaan ja lihansyöjällekin se antaa mukavaa lisämakua lihan lisäksi. Paputahna sopii loistavasti tortillojen väliin, mutta sitä voi käyttää muutenkin (esimerkiksi leivän päällä). Jäljelle jääneen tahnan me käytimme täytettyjen paprikoiden sisällä jauhelihan seurana.

ankasta jääneet tähteet sekoitettuna hedelmätäytteeseen

onpa kaunis salaatti

miksi en ikinä osaa laittaa tortillaan tarpeeksi vähän täytteitä

Mansikoita ja kirsikoita suklaakuorrutteella

Mansikka-aika alkaa olla jo melkein ohitse, mutta vielä sain torilta ostettua ihania mansikoita ja kirsikoita. Niistä syntyi kesäinen jälkiruoka sulatetun suklaan kera. Todella helppo ja yksinkertainen jälkkäri. Dipattiin marjat tummassa- ja valkoisessa suklaassa, jonka jälkeen ne laitettiin hetkeksi jääkaappiin jähmettymään. Jälkiruoka tuntui ihanan kevyeltä vaikka marjoja ja suklaata oli loppujen lopuksi aika paljon. Litra kumpiakin marjoja ja suklaita 100 ja 130 grammaa. Kuumanan kesäiltana suklaa-marjat katosivat kyllä lautasilta yllättävän nopeasti. Mansikat veivät voiton kirsikoista ja tuntui kuin ne olisivat loppuneet kesken. Vaikka kirsikat ovatkin herkullisia, on kuitenkin mansikka-suklaa-yhdistelmä jotain niin taivaallista. Näitä lisää ehkä sitten vasta ensi kesänä.

Alkuruoka ankan sisäelimistä

Viime viikonloppuna kokattiin kokonaista ankkaa ja ankan sisäelimistä valmistimme myös alkuruoan. Todellista Mad Cook -meininkiä ja ruoan hyötykäyttöä. Onhan nuo sisäelimet melko hurjan näköisiä, eikä oltu edes varmoja mikä oli mikäkin. Laitoin nyt tuohon kuvaan tekstinä sisäelinten nimet. Mutta jos olen väärässä ja jos joku tietää asiasta enenmmän, niin korjatkaa toki. Päättelimme siis, että ankka sisälsi sydämen, maksan, munuaiset ja kivipiirat. 

Emme edes tienneet kuinka ne kuuluisi kypsentää tai syödä. Päätimme yksinkertaisesti paistaa kaikki pannulla voissa ja lisätä mausteeksi vain suolaa ja pippuria. Kypsät elimet vain viipaloitiin ja aseteltiin paahtoleivän päälle. Lisäksi vielä marinoitua punasipulia ja kuivattua viikunaa (oli tarkoitus käyttää tuoretta, mutta kaupasta ei löytynyt). Mielestäni annoksesta tuli todella kaunis ja herkullisen näköinen.

Entäs se maku sitten? Maksassa ja munuaisissa oli perus sisäelinten maku. Melko voimakas, mutta hyvä. Viikunat ja punasipulit ihanasti makeuttivat ja raikastivat makua. Sydämmen maku oli vieläkin voimakkaampi, todella vahva sisäelin-maku, mutta ei ollenkaan paha. Kivipiiran mausta oli paha sanoa, koska sitä en pystynyt kunnolla syömään. Koostumus oli mielestäni niin hirveän sitkeä, kova ja rapiseva, että pienen pureskelun jälkeen oli pakko sylkäistä pala ulos. Yritin kyllä muutaman kerran uudestaan vielä maistaa kivipiiraa, mutta yksinkertaisesti en vain pitänyt sen koostumuksesta. Mies kyllä söi kaiken ja sanoi maun olevan aika mieto, varsinkin muihin elimiin verrattuna. Ehkä vain valmistimme kivipiirat väärin. Olisikohan pitänyt poistaa jotain kalvoja tai kypsentää elintä kauemmin...?

Ankkaliemi

hieman huono kuva liemestä

Kokonaisen ankan sisältä löytyi kaula ja sisäelimet. Halusimme niistäkin jotain tehdä, etteivät vain roskiin päätyisi. Sisäelimet käytimme alkuruokaan, mutta nekin voisi heittää mukaan liemeen, jos niitä ei halua syödä

Kattilaan laitettiin ankan kaula, 2 sipulia, 2 porkkanaa, pieni pala inkivääriä, pari laakerinlehteä, pippuria ja suolaa. Päälle lisättiin kylmää vettä sen verran että ainekset peittyivät. Liemi kiehautettiin ja keitettiin matalalla lämmöllä noin kaksi tuntia. Neste siivilöitiin talteen.

Liemi sopii hyvin kastikepohjaksi, mutta sitä voi käyttää muuhunkin kokkaukseen. Me käytimme sitä ankan kanssa tarjottuun punaviini-appelsiinikastikkeeseen.

Suomalaiset heittävät nykyään ihan liikaa ruokaa roskiin eikä esimerkiksi eläinten ruhonosia osata/haluta/jakseta täysin hyödyntää. Usein käytetään vain fileet ja muut ns. paremmat lihat ja ne paljon makua sisältävät "huonommat" osat päätyvät roskiin. Kannattaa myös suosia muitakin lihoja ja hyödyntää etenkin luut ja sisäelimet.