torstai 27. marraskuuta 2014

Sokeriton jälkiruoka: mukikakut mikrossa




Valmistimme kotona itse Unkarilaisen illallisen ja pääruoaksi oli gulassia. Halusimme myös jonkun kivan jälkiruoan, jonka kanssa voisi nauttia jälkiruokaviiniä Tokajia. Olen ollut (tai ainakin yrittänyt olla) sokeri- ja herkkulakossa, joten piti keksiä jokin terveellisempi jälkiruoka. Etsiessäni netistä ohjeita löysin erään blogin, jossa oli aivan ihania herkkuohjeita ja useimmat niistä olivat vielä terveellisiä. Kyseinen blogi oli Terveen hyvää, josta muodostuikin uusi suosikkini.

Jälkkäri jota päätin testata oli sokerittomat ja viljattomat mukikakut, joista tein suklaa- ja maustekakkuversion. Noin kauniita kuvia en saanut kuin alkuperäisessä ohjeessa oli. Ensinnäkin valoa on kuvaamista varten näin talvella aivan liian vähän ja olen laiskistunut kaivamaan kameraa esiin ja kuvat onkin usein napattu kännykällä. En myöskään koristellut leivoksia, joten ne ovat aika tylsän ja mitäänsanomattoman näköisiä.

Voin kuitenkin vakuuttaa että maku oli todella hyvä, eikä yhtään tajuaisi että kakut ovat sokerittomia. Kakun ainekset ovat sellaiset, joita muutenkin syön: banaania, kananmunia ja manteleita. Tälläiset mikrokakut on myös ihanan helppo ja nopea valmistaa. Tälläisen voisi nopeasti pyöräyttää terveelliseksi vaihtoehdoksi pienen herkkunälän yllättäessä. Kaakaojauhetta laitoin suklaaversioon hieman vähemmän kuin ohjeessa, koska halusin vain miedon kaakaon maun. En ehkä tajunnut "vatkata" taikinaa aivan noin kaun kuin ohjeessa sanottiin, koska kakuista ei tullut kovin kuohkeita. Mutta makua tämä ei haitannut ollenkaan.

Joku voisi tässä kohtaa ihmetellä, että eikös siinä Tokajissakin ole sokeria. On toki ja aika paljonkin vielä, mutta pakko se pullo oli illallisen päätteeksi korkata ja maistella tätä "kuninkaiden viiniä eli viinien kuningasta". Ja täytyy myöntää, että oli se kyllä sen verran hyvää, ettei pieni sokeriannos tässä nyt haitannut.

Jaan tässä vielä alkuperäisen ohjeen hieman lyhennettynä:


Manteli-banaanikakku  (2 kpl):


1/2 dl mantelijauhoa
1 kananmuna
1 kypsä banaani

Maustekakkuversio:
lisää perustaikinaan
1 tl kanelia
1/2 tl jauhettua kardemummaa
(pieni ripaus neilikkaa, pomeranssinkuorta tai/ja jauhettua inkivääriä)

Suklaaversio:
lisää perustaikinaan
1,5 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 tl nestettä (vettä, maitoa tai kahvia)


Lisää kaikki ainekset sauvasekoituksen kestävään kulhoon tai blenderiin ja surauta tasaiseksi taikinaksi. "Vatkaa" taikinaa sauvasekoittimella/blenderissä noin minuutti.

Kaada taikina mukeihin/vuokiin ja mikrota kakku kerrallaan noin 2-3 minuutin ajan mikrosi tehoista riippuen. Vahdi prosessia, ettei kakku kuohu yli, ja tarkista kypsyys noin kahden minuutin kohdalla haarukalla – mikäli taikinaa ei tartu ja pohja vaikuttaa kypsältä kakkua nostaessa, kakku on valmis. Kumoa kakku halutessasi lautaselle tai nauti suoraan vuoasta haluamillasi koristeilla. 


Voit tehdä taikinasta kaksi manteli-banaanikakkua noudattamalla ohjeen perusversiota tai kaksi suklaista kakkua lisäämällä suklaaversioon tulevat ainesosat perusversion ainesosien lisäksi sauvasekoitus-/blenderöintivaiheessa. Voit myös tehdä yhden vaalean kakun ja yhden tumman kakun, puolittamalla taikinan ja maustamalle ne erikseen.



maanantai 24. marraskuuta 2014

Gulassi


Alkusyksyn Budapestin reissulta ostettiin kotiin tuliaisiksi mm. viiniä ja paprikajauhetta. Tarkoitus oli myöhemmin kokata Unkarilaisessa hengessä illallinen. Päääruoaksi valmistuikin kenties se tunnetuin Unkarilainen ruoka: gulassi, joka on paprikalla maustettua liharuokaa. Gulassia voidaan syödä leivän tai perunoiden kera tai sitten lisukkeeksi voi tehdä taikinamykyjä csipetkejä. Meillä lisukkeeksi oli csipetkejä ja seuraavana päivänä söimme lopun gulassin perunoiden kanssa.

Alkuperäinen gulassi haudutetaan padassa avotulen yllä. Nykyään ohjeissa gulassi tehdään hellalla. Me päätimme kuitenkin kypsentää sen uunissa, jossa se saisi rauhassa hautua ilman vahtimista. Sillä aikaa voi esimerkiksi käydä pienellä kävelylenkillä ja palata sitten syömään lämmintä gulassia.

Monet sekoittavat helposti gulassin ja pörköltin, ja niin myös meilläkin yhdistyi elementtejä molemmista. Gulassi on naudanlihasta valmistettua paksua keittoa, jossa aineksia ei paahdeta. Pörkölt valmistetaan yleensä possusta ja siinä liha paahdetaan. Pörköltissä on yleensä myös vähemmän vettä. Meidän gulassi oli siis muuten kuin perinteinen gulassi, mutta ruskistimme lihan.

Ruokajuomaksi sopii (Unkarilainen) punaviini hieman viilennettynä.

Gulassi (n. 5 annosta):


1 kg naudan sisäpaistia (tai muuta naudan paistilihaa)
2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
2 punaista paprikaa
2 tomaattia
2 rkl tomaattipyrettä
1 tl kuminan siemeniä
2-3 rkl paprikajauhetta
suolaa
pippuria

Ota liha ajoissa huoneenlämpöön, noin tunti ennen kokkaamista. Pilko liha kuutioiksi ja paloittele myös sipulit, paprikat ja tomaatit. Ruskista liha kuumalla pannulla pienissä erissä, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada sitten lihapalat pataan. Kun kaikki lihat on ruskistettu, kuullota myös sipuleita hetki pannulla ja lisää nekin pataan. Huuhtele pannu vesitilkalla ja kaada se pataan. Lisää pataan myös muut ainekset, mausta suolalla ja kaada päälle vettä niin paljon että ne peittyvät. Laita pata 175 asteiseen uuniin ja anna sen hautua siellä pari tuntia. Maistele välillä ja lisää tarvittaessa suolaa.


Csipetke (kahdelle):


1 kananmuna
n. 2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa

Sekoita ainekset tasaiseksi taikinaksi. Ota taikinasta pieniä möykkyjä ja pyörittele niistä suikuloita. Kiehauta ne nopeasti suolalla maustetussa vedessä ja nosta ne lautaselle. Lisää päälle gulassia. Voit myös lisätä csipetket suoraan gulassin joukkoon kypsymään, jolloin niitä kannattaa valmistaa enemmän.




Olimme ostaneet tuliaiseksi myös hanhenmaksaa josta valmistimme alkuruoan. Alkuruoka oli yksinkertainen ja herkullinen: paahtoleipää, hanhenmaksaa ja mandariini-marmeladia. Mikä vain makea hillo, marmeladi, hilloke tms. sopii hyvin maksan kanssa.



perjantai 21. marraskuuta 2014

Terveellinen bulgur-kikherne-halloumisalaatti


Bulgur on ihan uusi tuttavuus meille. Couscousista olemme usein valmistaneet salaatteja  ja nyt päätimme korvata sen bulgurvehnällä. Wikipedian mukaan bulgur sisältää enemmän mineraaleja ja vitamiineja kuten B-vitamiineja, K-vitamiinia, fostoria, rautaa, mangaania ja proteiinia kuin esimerkiksi riisi, pasta tai couscous. Salaatin pääraaka-aineeksi ja proteiininlähteeksi päätyi myös kikherneitä ja halloumijuustoa.

Muut salaatin kasvikset olivat pelkästään vihreitä. Parsakaalia, kesäkurpitsaa, herneitä ja vihreää omenaa. Vielä pieni infopläjäys vihreiden kasvisten terveellisyydestä (lähde: kiloklubi.fi):
Viherhiukkaset antavat vihreille kasviksille niiden ominaisen värin, mutta kertovat myös niiden suuresta rautapitoisuudesta. Ja mikä parasta vihreät kasvikset sisältävät paljon myös raudan imeytymistä parantavaa C-vitamiinia.

Tämä salaatti on siis huipputerveellinen, täynnä vitamiineja ja sisältää runsaasti proteiinia. Voit vaihdella kasviksia mielesi mukaan ja käyttää omia suosikkejasi. Esimerkiksi pinaatti ja vihreät pavut sopisivat hyvin myös tähän. Kastiketta salaatti ei tarvitse, mutta päälle voi lorauttaa hieman oliiviöljyä ja sitruunamehua.

Ohje:


2 dl bulgurvehnää
1 pkt (200 g) halloumijuustoa
1 tlk kikherneitä
1 parsakaali (400 g)
pala kesäkurpitsaa (250 g)
1 vihreä omena
1 pss (200 g) herneitä

Keitä bulgur kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan ja anna sen jäähtyä. Paloittele halloumijuusto ja paista pannulla öljyssä kauniin kullanruskeaksi. Huuhtele ja valuta kikherneet. Sulata pakasteherneet. Paloittele parsakaali nupuiksi ja keitä hetki suolalla maustetussa vedessä, varo kypsentämästä liikaa. Jäähdytä parskalaalit laskemalla päälle kylmää vettä ja valuta ne  hyvin. Pilko myös kesäkurpitsa ja omena. Sekoita kaikki ainekset isossa tarjoilukulhossa.





maanantai 17. marraskuuta 2014

Keitto maa-artisokista ja sienistä sekä maa-artisokkasipsejä



Vanhemmat kantavat mökiltä siihen tahtiin maa-artisokkia ja sieniä, että taas piti niistä loihtia jotain ruokaa. Tällä kertaa suppikset ja maa-artisokat soseutettiin yhdessä pehmeäksi keitoksi. Maa-artisokkien maku sopii loistavasti sienten kanssa ja yhdessä ne muodostavat jotenkin ihanan metsäisen maun, jos sitä jotenkin kuvailisi. Inspiraation keittoon sain täältä.

Maa-artisokka-suppilovahverokeitto:


n. 540 g kuorittuja maa-artisokkia
n. 340 g suppilovahveroita
1 sipuli
1 l vettä
2 kasvisliemikuutiota
2 dl kermaa
3 rkl ruohosipulin makuista tuorejuustoa

Paloittele tuoreet sienet ja hienonna sipuli. Kuullota sipuleita pannulla öljyssä/voissa ja lisää suppilovahverot. Paista niitä kunnes neste haihtuu.

Kuori ja pilko maa-artisokat ja laita ne kylmää sitruunalla maustettuun veteen. Kuumenna kattilassa vesi kiehuvaksi ja lisää kasvisliemikuutiot sekä pilkotut maa-artisokat. Keitä kunnes artisokat hieman pehmenevät. Lisää sitten sienet, kerma ja tuorejuustoa. Soseuta keitto sileäksi sauvasekoittimella. Tarkista maku. Voit vielä tarvittaessa hetken keittää keittoa.



Pehmeän keiton päälle tein lopuista artisokista vielä rapeita sipsejä. Näitä varten artisokat pestiin huolellisesti juuresharjalla ja siivutettiin ohueksi mandoliinilla. Viipaleet kuivattiin ja levitettiin uunipellille. Päälle siveltiin rypsiöljyä ja maustettiin suolalla. Sitten sipsejä paistettiin 125 asteisessa uunissa noin tunti.


torstai 13. marraskuuta 2014

Katkarapukeitto ravunkuorista


Lokakuussa järjestämistämme rapujuhlista jäi iso kasa ravunkuoria, jotka kuivatimme uunissa. Nyt nämä kuoret pääsivät käyttöön kun valmistin niistä liemen katkarapukeittoa varten. Käytimme vain ravuista "puhtaat" kuoret, ei siis sisälmyksiä tai muita lihoja.

Ravunkuorista tehty liemi antaa keitolle todella aidon ja täyteläisen ravun maun. Valitettavasti kovin houkuttelevaa kuvaa keitosta ei saanut, mutta voin taata, että maku oli aivan loistava. Keiton kanssa sopii hyvin nautittavaksi sama valkoviini jota liemeen käytetään, näin se korostaa hyvin keiton makua. Keiton kanssa kannattaa tarjota myös tuoretta leipää, esimerkiksi itseleivottua focacciaa.



Ohje:


n. 6 dl (kuivattuja) ravunkuoria
voita
pala selleriä (190 g)
pala palsternakkaa (120 g)
1 porkkana
1 sipuli
pari valkosipulin kynttä
fenkolin siemeniä
kuminan siemeniä
timjamia
2 rkl tomaattipyrettä
2 dl valkoviiniä
n. 1 l vettä
suolaa

1 dl kuohukermaa
n. 3 tl maizenaa + vettä
katkarapuja

Kuori ja paloittele juurekset. Kuumenna kattilassa reilusti voita. Lisää siihen ravunkuoret paahtumaan. Lisää sitten kasvikset ja paahda niitäkin hetki. Mausta timjamilla sekä fenkolin ja kuminan siemenillä. Lisää tomaattipyrettä ja lorauta sekaan viiniä. Kiehauta ja kaada joukkoon vettä niin että ainekset juuri peittyvät. Lisää hieman suolaa, mutta ei liikaa koska sitä saa aina lisää mutta ei enää pois. Anna liemen kiehua noin 15-20 minuttia. Tarkista maku ja siivilöi sitten liemi.

Kaada liemi takaisin kattilaan ja keitä sitä hetki kasaan. Lisää sitten loraus kermaa ja kuumenna keitto kiehuvaksi. Sekoita maizena tilkkaan vettä ja kaada se kiehuvaan nesteeseen koko ajan sekoittaen. Keitä muutama minuutti ja tarkista sitten maku ja koostumus. Lisää tarvittaessa suolaa sekä maizenaa. Lisää lopuksi sulatettuja katkarapuja ja tarjoile keitto heti.


tiistai 11. marraskuuta 2014

Koskenlaskijan kasvislasagne



Niin kuin perjantaina valmistamani kalarullat, tämäkin ruoka hyödynsi jääkaapin antimia. Tässä on siis käytetty kasviksia joita meillä oli, eli ohjeessa voi hyvin korvata ne jollain toisilla. Esimerkiksi paprika, munakoiso tai herkkusienet sopisivat hyvin. Lasagnen valmistaminen vaatii melko paljon aikaa ja vaivaa, mutta on sen arvoista. Varsinkin kun sitä tekee ison vuoallisen, niin säästyy muutaman päivän kokkauksilta. 


Ohje:


Valmista ensin kasvis-tomaatti-kastike. Samalla kun se kiehuu voit valmistaa juustokastikkeen. Lopuksi kokoa lasagne.

Kasvis-tomaatti-kastike
2 punasipulia (130 g)                      
3 porkkanaa (220 g)                        
1 kesäkurpitsa (370 g)                    
100 g pinaattia                              
4 valkosipulin kynttä
6 aurinkokuivattua tomaattia
2 rkl aurinkokuivattuen tomaattien öljyä (tai muuta öljyä)
1 tlk (500 g) tomaattimurskaa
1 dl vettä
2 rkl tomaattipyreetä
1 kasvisliemikuutio
tabascoa
kuivattuja yrttejä (esim. timjami, basilika, oregano)
mustapippuria
(suolaa)

Kuori ja paloittele kasvikset. Kuumenna pannulla öljyä ja lisää siihen kasvikset (ei pinaattia). Paista niitä jonkin aikaa. Kaada sitten joukkoon tomaattimurska ja huuhtele tölkki tilkalla vettä, joka lisätään myös kastikkeeseen. Murenna joukkoon kasvisliemikuutio ja lisää tomaattipyrettä. Mausta pippurilla, yrteillä ja muutamalla tipalla tabascoa. Keitä kastiketta miedolla lämmöllä viitisentoista minuuttia. Lisää sitten huuhdellut ja valutetut pinaatin lehdet. Kääntele ne joukkoon ja keitä kastiketta vielä hetki. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.


Juustokastike
150 g voimakasta Koskenlaskija-juustoa
50 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
7 dl täysmaitoa
suolaa
valkopippuria

Sulata kattilassa voi. Sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito samalla hyvin sekoittaen. Kuumenna seos kiehuvaksi ja sekoita samalla huolellisesti. Lisää sitten joukkoon paloiteltu juusto ja sekoita kunnes se sulaa. Mausta valkopippurilla ja tarvittaessa suolalla.


Lasagne
n. 12 lasagnelevyä
kasvis-tomaatti-kastiketta
juustokastiketta
50 g juustoraastetta

Levitä öljytyn uunivuuan pohjalle kolmasosa kasviskastikkeesta. Peitä se lasagnelevyillä. Kaada päälle kolmasosa juustokastikkeesta. Toista tämä (eli kasviskastike, lasagnelevyt ja juustokastike) vielä kaksi kertaa, kunnes päällimmäisenä on juustokastike. Lisää lopuksi päälle hieman haluamaasi juustoraastetta. Kypsennä lasagnea 175 asteisessa uunissa tunti ja anna sen vielä vetäytyä ennen tarjoilua.



sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Isänpäiväksi maa-artisokkaterriiniä kylmäsavulohella



Aluksi isänpäivä toivotukset kaikille iseille, varsinkin omalle.

Isänpäivän menun alkuruoka oli tänä vuonna minun vastuullani ja tarkoitus oli loihtia jotain maa-artisokista. Löysin Siskot kokkaa-blogista ohjeen, jossa maa-artisokkaa oli kokattu kolmella(neljällä) tavalla, alunperin ohje on Maatiaisruoka-kirjasta. 

Ohjeen mukaan maa-artisokkateriini ei vain aivan ollut hyytynyt, joten piti hiukan muokata sitä itse. Käytin reseptissäni hieman enemmän maa-artisokkia kuin alkuperäisessä. Muokkasin ohjetta myös käyttämällä kananmunat kokonaan ja korvaamalla osan vehnäjauhoista maizenalla. Kypsensin terriiniä myös hieman kuumemmassa uunissa ja näillä tavoin sain sen hyytymään. Ohjeessa ei sanottu mitään pitäisikö maa-artisokkasoseen olla kylmää vai voisiko sen käyttää heti kuumana. Päätin antaa soseen jäähtyä hetken, mutta oli se kuitenkin hieman lämmintä vielä sekoittaessani muut aineet joukkoon. Lisäsin terriiniin myös kylmäsavulohta lisämakua antamaan ja siitä tuli näin myös kauniin näköistä. Kylmäsavulohi ja tryffeliöljy korostivat ihanasti maa-artisokan pehmeän pähkinäistä makua.

Terriinin lisukkeeksi oli marinoitua maa-artisokkaa, joka ei valittettavasti ollut kovin kaunista, koska maa-artisokat olivat tummuneet yön aikana. Olisi varmaan pitänyt lisätä sitruunaa marinadiin. Lisäksi  alkuruoassa oli vielä granattiomenaa sekä salaattia.

Kylmäsavulohi-maa-artisokkaterriini:


n. 840 g (kuorittuja ja paloiteltuja) maa-artisokkia
3 kananmunaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl maizenaa
suolaa
tryffeliöljyä
80 g kylmäsavulohta paloiteltuna

Keitä maa-artisokat kypsiksi, kaada vesi pois ja soseuta ne. Valmista sosetta tuli minulla noin 670 g. Anna soseen jäähtyä hieman ja sekoita sitten joukkoon munat ja jauhot. Mausta suolalla ja muutamalla tipalla tryffeliöljyä. Maistele. Lisää lohen palaset ja sekoita massa hyvin.

Vuoraa terriinivuoka tuorekelmulla. Käytin vuokaa jonka tilavuus oli hieman alle 6 desiä. Kaada massa vuokaan ja laita siihen lämpömittari. Laita vuoka vesihaudeastiaan, johon kaadat kiehuvaa vettä. Kypsennä terriiniä 125 asteisessa uunissa vesihauteessa kunnes sisälämpötila on 60 astetta. Aikaa minulla kului noin tunti ja pidin sen jälkeen vielä hetken terriiniä uunin jälkilämmössä.

Anna teriinin jäähtyä hyvin ennen tarjoilua, mielellään yön yli.


Marinoitu maa-artisokka:

n. 130 g maa-artisokkaa
pieni salottisipuli hienonnettuna
ruohosipulia
vaalea balsamicoa
sokeria
suolaa

Kuori ja kuutioi maa-artisokka pieneksi. Ryöppää suolalla maustetussa vedessä. Ryöppäsin myös hienonnetun sipulin nopeasti. Valuta ja jäähdytä maa-artisokat. Yhdistä kaikki ainekset, sekoita ja tarkista maku.






Pääruoan sai isä hoitaa itse. Tarjolla oli todella tuhti wienerleike eli wieninleike eli wienerschnitzel ja lisukkeeksi ranskanperunoita sekä vihreitä papuja. Yksinkertaista, maukasta ja täyttävää.


perjantai 7. marraskuuta 2014

Pinaatilla, vuohenjuustolla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla täytettyä kalaa sekä maa-artisokkasosetta



Tänään jääkaapista löytyi vanhaa pinaattia, vuohenjuustoa ja maa-artisokkia. Piti keksiä jokin ruoka johon nämä ainekset saisi käytettyä. Pakastimessa oli Hulluilta päiviltä hankkittua pangasiusfilettä, joten päätettiin tehdä täytettyjä kalarullia. Lisukkeeksi oli maa-artisokkasosetta. Ainut asia jota kaupasta piti käydä ostamassa oli aurinkokuivatut tomaatit, muut ainekset löytyivätkin jo kotoa. Ruokaa ei kannata heittää pois ja erilaisista jämä-aineksista saa helposti yhdistettyä todellisen herkkuruoan. Tällä kertaa en tehnyt kunnon reseptiä, koska aineiden määrät olivat ne joita jääkaapista sattui löytymään. Ja toki kalan täytteeseen voi laittaa muutakin, mitä nyt vain itse haluaa jääkaapista hyödyntää. Mitä vain kalaa voi toki käyttää ja myös broileriin tämä täyte sopisi erinomaisesti.

Täytettä varten hienonsin muutaman valkosipulin kynnen. Huuhtelin ja valutin tuoreet pinaatin lehdet, sitten paistoin ne pannulla voin ja valkosipulin kera. Mausteeksi hieman suolaa ja pippuria. Vuohenjuuston ja aurinkokuivatut tomaatit paloittelin ja niiden joukkoon sekoitin kypsennetyn pinaattin. Pangasiusfileet maustetiin pippurilla ja kevyesti suolalla, jota ei kannata käyttää liikaa sillä täyte on melko suolainen. Sitten levitin fileiden päälle täytteen, rullasin ne kiinni ja suljin coktailtikuilla. Kalarullat laitettiin uunivuokaan ja niiden päälle levitettiin loput täytteestä. Kypsensin kaloja 200 asteisessa uunissa reilu parikymmentä minuuttia. Lopuksi voi kaloja valella vielä vuoan pohjalle valuneella herkullisella liemellä.

Muussia varten maa-artisokat ja muutama peruna kuorittiin, paloiteltiin ja laitettiin kylmään veteen. Kattila hellalle, mausteeksi suolaa ja keitettiin juurekset kypsiksi. Sitten keitinvesi kaadettiin pois ja joukkoon lisättiin lämmintä maitoa ja voisulaa. Sitten vain juurekseet ajetaan sileäksi sauvasekoittimella.

Näin syntyi todella helppoa ja herkullista ruokaa, johon ei myöskään kulunut tänään juurikaan rahaa kun kaikki ainekset olivat jo olemassa.

torstai 6. marraskuuta 2014

Risotolla täytetty kesäkurpitsa



Näin loka- ja marraskuussa olisi sesongissa erilaiset kurpitsat. Ei kuitenkaan kesäkurpitsat, jotka ovatkin nimensä mukaisesti kesän vihannes. Toki olisi hyvä suosia juuri niitä sesongin vihanneksia, mutta kokkasimme silti ihan tavallista kesäkurpitsaa. Kesäkurpitsassa itsessään ei ole kovin paljon makua, joten täytteeksi tuli todella maukas kermainen risotto. Risoton hapot, suolat ja rasvaisuus täydensivät juuri ihanasti kesäkurpitsan mietoa makua. Päälle lisäsin vielä muutaman tuoreen pinaatin lehden.

Ohje:


risotto
2 salottisipulia
2 rkl öljyä
2,5 dl risottoriisiä
1,5-2 dl valkoviiniä
5 dl kasvislientä
1 dl kuohukermaa
n. 1,5 dl parmesaanijuustoa
pippuria


Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipuleita öljyssä ja lisää sitten riisi. Sekoittele hetki ja lisää sitten viini. Kun viini on imeytynyt kaada joukkoon hieman kasvislientä. Kun neste imeytyy, lisäile sitä hieman kerrallaan. Kaikkea kasvislientä ei kuitenkaan tarvitse käyttää. Kun riisi on jonkin verran kypsynyt kaada joukkoon myös loraus kermaa. Mausta rouhitulla muastapippurilla. Kun riisi on kypsää, mutta vielä hiukan napakkaa, lisää raastettua parmesan-juustoa. Tarkista maku. Riisiä ei kannata kypsentää aivan ylikypsäksi


täytetyt kesäkurpitsat
annos risottoa
2 kesäkurpitsaa
suolaa
parmesaanijuustoa

Halkaise kesäkurpitsat pituussuunnassa. Koverra sisus pois. Hienonna osa kesäkurpitsan poistetusta sisuksesta ja sekoita se risoton joukkoon, kaikkea ei kannata käyttää. Mausta kesäkurpitsa-veneitä hieman suolalla ja täytä ne sitten risotolla. Lopuksi raasta päälle hieman parmesaania.

Kypsennä kesäkurpitsoja 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes kesäkurpitsat ovat sopivan kypsiä ja juusto saanut hieman väriä.









keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Yksinkertaisen herkullinen maa-artisokkakeitto


Mökin maa-artisokkasadosta oli vieläkin jäljellä, joten saatiin taas uusi pussillinen niitä. Tällä kertaa teimme vain perinteisen ja helpon sosekeiton artisokista. Maa-artisokan maku on jo itsessään niin pehmeän herkullinen, ettei se kummmempia mausteita kaipaa. Ohje on peräisin maku.fi-sivustolta. Päälle lisäsimme vielä rapeaksi paistettua pekonia, mutta sen voi hyvin jättää pois tai käyttää esimerkiksi leipäkrutonkeja. Keitto sopii hyvin lounaaksi tai vaikka alkuruoaksi.

Ohje (n. 5-6 annosta):


n. 800 g maa-artisokkaa (kuorittuna ja lohkottuna)
n. 300 g perunaa (jauhoinen)
2 kpl kasvisliemikuutiota
2 kpl valkosipulinkynttä
vettä
2 dl ruokakermaa
valkopippuria

Pane kuoritut maa-artisokka- ja perunalohkot kattilaan ja lisää vettä niin paljon, että kasvikset peittyvät. Lisää joukkoon kasvisliemikuutiot ja valkosipulit. Keitä kypsiksi. Kaada osa nesteestä kuppiin ja jätä odottamaan. Lisää kerma ja mausta ripauksella valkopippuria. Soseuta ainekset tasaiseksi sauvasekoittimella. Tarkista maku ja koostumus. Lisää tarvittaessa keitinlientä ja mausteita.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Lihattoman lokakuun päätös

Lokakuu vaihtui marraskuuksi jo lauantaina, mutta en ole sen jälkeen ehtinyt kirjoitella. Tarkoitus on nyt siis kertoa miten kuukausi ilman lihaa sujui ja mitkä ovat fiilikset taas lihasyönnin jälkeen. Täällä kerroin lihattoman lokakuun aloituksesta.

Ensinnäkin kuukausi kului todella nopeasti, niin kuin muutenkin tuntuu nykyään aika kuluvan. Mihin ne kaikki päivät ja viikot ja kuukaudet aina katoavat? Koko kuukauden aikana en juurikaan miettinyt lihaa tai ainakaan sitä ei tehnyt mieli. Tosin en missään oikeasti nähnyt kunnolla liharuokia joten ei tullut edes kunnon houkutuksia. Poikaystävällä oli kuulemma hieman haastavampaa kun töissä oli tajolla ribsejä ja muita herkullisia liharuokia. Onnistuin onneksi välttämään tälläiset kiusaukset, koska täytyy myöntää, että jos olisin jonkun kunnon mehukkaan pihvin nähnyt, olisi ehkä saattanut hieman tehdä mieli. Makkaroita ja muita eineksiä en ole kyllä himoinnut laisinkaan.

Kasvisruoka tuntui koko kuukauden ajan todella helpolta ja luonnolliselta vaihtoehdolta. Minun ei tarvinnut kummemmin miettiä ja suunnitella ruokia vaan ideat tulivat ihan itsestään. Vieläkin on paljon kasvisruokia joita haluan kokeilla. Harmi vain, ettei näin sujunut aivan kaikelta. Ystäväni nimittäin kertoi myös pitäneensä kasvisruoasta eikä myöskään kokenut suurta lihahimoa. Harmikseen hän vain kertoi turhan usein syöneen pinaatti- ja hernekeittoa, sekä erään pikaruokaravintolan kasvisvaihtoehtoja. Ilmeisesti aikaa ja ideoita ei vain ollut tarpeeksi.

Suuret kiitokset pitää vielä esittää yliopiston ruokapaikoille. Näiden tarjoaman herkullisen ja monipuolisen kasvisruoan ansiosta oli entistäkin helpompi toteuttaa lihaton kuukausi. Päätin, että aion välillä muutenkin valita kasvisruoan lihan sijasta.

Mitä sitten kuukaudesta jäi tällä kertaa käteen? Ainakin paljon hyväksi todettuja reseptejä sekä paljon vielä toteuttamatta olevia ideoita. Lempiruokiani joita kokkasin olivat punajuurifalafelit ja enchiladat papu-sipuli-paprika täytteellä. Kuukauden aikana opin myös paljon lihasyönnin vaikutuksista ilmastolle ja terveydelle, joista myös kirjoitinkin täällä. Tiedostan nyt paljon paremmin lihasyönnin haitat ja aion entisestäänkin vähentää lihan kulutusta.

Kun marraskuu sitten koitti, olin ostanut jääkaappiin yllättävän paljon lihaa: kalkkunaa leivän päälle, jauhelihaa pizzaa varten jota tarjosin kavereille sekä porsaan sisäfilettä sunnuntai aterialle. Lauantai amuuna kun tein tuon kalkkunaleivän, ei se tuntunut mitenkään kummalliselta. En odottanut kovin innolla mutta toisaalta en jännittänytkään lihaa. Lihan laittaminen leivän päälle tuntui yhtä luontevalta kuin pelkän juustoleivän teko. Makukaan ei herättänyt kummempia tuntemuksia. Ihan ok, kyllä tätä välillä syö mutta ilmankin toki pärjää.

Lauantaina söin ruoaksi edellispäivän kasvsiruokaa, joten vielä ei suurempaa kosketusta lihaan päässyt syntymään. Illaksi tein pizzaa kavereiden illanistujaisia varten. Toinen pizzoista sisälsi jauhelihaa ja toinen oli kasvisversio, ja molemmat upposivat ystäviini yhtä hyvin.

Sunnuntaina päästiin sitten oikeasti kokkaamaan kunnon lihaa ja jääkaappiin olikin varattu tuo porsaan sisäfilee. Järkytys oli kamala kun avasin lihapaketin. Raa'an lihan haju, joka sieltä tulvahti oli aivan kamala. Kun ei ole kuukauteen tuota hajua tuntenut oli se suuri shokki. Tuli melkein huono olo, eikä melkein tehnyt mieli syödä tuota possua. Aloitettiin kuitenkin kokkaamaan possua ja maustettiin sitten filee suolalla ja pippurilla, ruskistettiin pannulla ja kypsennettiin lopuksi uunissa. Lisukkeeksi oli uunijuureksia ja bearnaise-kastiketta. Lopulta liha oli kyllä ihan hyvää, mutta ei sitä paljoa voinut syödä. Heti tuli todella ähky olo ja napostelin lopuksi vain pelkkiä juueksia. Päätin siis, että vaikka lihaa nyt syökin, täytyy annoskoko pitää pienenä.

sunnuntai ateria

Tästä lähin meillä syödään monipuolisesti liha-, kala- ja kasvisruokia, niin kuin toki ennenkin. Punaisen lihan käyttöä vähennetään ja suositaan enemmin kanaa ja kalaa. Melko usein silti syömme vain kasvispitoisia ruokia. Haastan siis muutkin kokeilemaan silloin tällöin kasvsiruokaa, se voi nimittäin yllättää positiivisesti.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Baileys-chili-kaakao




Mitään erikoista Halloween-ruokaa meillä ei kokattu, mutta tehtiin pyhäinpäivän aattona hieman erilaisempaa kaakaota. Chilillä maustettu kaakao toi sopivaa lämpöä pimeään syksyyn. Kaakaoon päätyi myös Baileys-likööriä, joka teki siitä entistäkin kermaisemman.

Reseptiä voi toki muokata ja tehdä pelkkää chili-kaakaota tai pelkkää Baileys-kaakaota. Vähän käytettynä chili ei tee kaakaosta tulista, mutta antaa kivaa makua joka sopii hyvin suklaisen kaakaon kanssa.

Ohje:


maitoa
tummaa kaakaojauhetta (n. 1 tl per 1 dl maitoa)
sokeria (n. 1 tl per 1 dl maitoa)
kuivattua chiliä (tai muuta chiliä) maun mukaan
Baileys-likööriä
kermavaahtoa

Kaada maitoa haluamasi määrä kattilaan ja lisää joukkoon kaakao ja sokeri. Itse käytin kahteen annokseen 6 dl maitoa, 6 tl kaakaota ja 6 tl sokeria. Lisää chiliä makusi mukaan. Itse käytin yhden tuollaisen kuivatun kokonaisen chilin. Kuumenna seos kiehumispisteeseen. Poista sitten chili.

Kaada kuppien pohjalle sopiva loraus Baileysia. Kaada sitten sekaan lämmin kaakao. Lopuksi lisää päälle nokare kermavaahtoa.

chili on jo tehnyt tehtävänsä
kuuma kaakao Baileysin päälle
lopuksi kermavaahtoa päälle
nautitaan pimeänä syysiltana kynttilän valossa