Mehupaasto

Tällä viikolla ei blogiin ilmesty mitään uusia herkullisia ruokaohjeita, sillä olen tämän viikon mehupaastolla. Sen sijaan päätin kirjoittaa paastokokemuksistani sekä itsetehdyistä kasvis- ja hedelmämehuista.

Ennen kuin kerron omia syitäni mehupaastolle, kerrottakoon lyhyesti mikä on mehupaasto. Useimmiten mehupaasto kestää 5-7 päivää, joiden aikana nautitaan vain nesteitä. Juomat ovat yleensä vettä, kasvis- ja hedelmämehuja sekä yrttiteetä. Paaston tieteellisiä hyötyjä tai haittoja en ala kommentoimaan, enkä myöskään julkaise kaikenkattavia paasto-ohjeita. Kerron enemmänkin omista kokemuksistani. Jos mehupaastosta haluaa lukea lisää, on netti pullollaan erilaisia artikkeleita sekä mielipiteitä asiasta. Ja jos paastolle päättä itse ryhtyä suosittelen lukemaan erittäin hyvin kaikki ohjeet läpi. 

Oma syyni paastolle taitaa olla ennen kaikkea mielenkiinto. Olen lukenut paljon paastoviikon vaikeudesta, mutta silti siitä saatavasta suuresta hyödystä ja hyvästä olosta. Oma kiinnostus ja kokeilunhalu ajoi minut siis aloittamaan mehupaaston. Lisäksi halusin selvittää auttaako paasto vatsakipuihin, turvotukseen ja raskaaseen oloon. Myönnän syöväni liian usein ja liian isoja annoksia, joten paasto olisi hyvä alku ruokavalion keventämiselle. Paaston jälkeen toivon syöväni pienempiä annoksia ja terveellisempiä ruokia. Halusin tietää saako paastosta keholle ja mielelle niin hyvän olon kuin väitetään. Paaston pitäisi myös puhdistaa elimistö kaikenlaisista kuona-aineista.

Nyt on menossa paastoni toinen päivä ja tämä tuntuu kumma kyllä helpommalta kuin eilinen. Yleensä ihmiset kokevat kaksi ensimmäistä päivää pahimmiksi kovan nälän ja paasto-oireiden takia (mm. nälkä, päänsärky, palelu). Kolmannen päivän jälkeen kehon pitäisi siirtyä ketoositilaan, jolloin olon pitäisi helpottaa ja nälkää ei enää tunne. Ensimmäisenä päivänä minua vaivasi koko ajan kova nälkä ja ruoka oli jatkuvasti mielessä. En ollut voinut kuvitellakaan kuinka voi himoita niinkin yksinkertaisia asioita kuin kaurapuuro ja ruisleipä. Eilen ei edes väsyttänyt eikä päiväuniakaan tarvinnut nukkua vaikka olin tähän varautunut. Yöni nukuin myös todella hyvin ja aamulla oli täysin normaali olo, ihan kuin ei olisi puoltatoista vuorokautta ollutkaan syömättä. Saa nähdä kasvaako nälkä ja paheeneko olo iltaa kohden.

Paaston aloitin jo muutamaa päivää ennen keventämällä ruokavaliotani. Söin viikonlopun aikana paljon kasviksia ja hieman kalaa. Vältin kofeeiinia, sokeria, hiilihydraatteja, maitotuotteita ja lihaa. Paaston jälkeen on myös hyvin tärkeää palata pikkuhiljaa takaisin normaaliin ruokavalioon. Muutaman päivän ajan olisi tarkoitus syödä kasvispainotteisesti ja pieniä annoksia, jotta vatsa ehtii tottua kiinteään ruokaan.

Isoissa marketeissa tai luontaistuotekaupoissa myydään valmiita vihannesmehuja. Myynnissä on myös valmiita paastopaketteja, jotka sisältävät tarvittavat mehut sekä ohjeet. Päätin kuitenkin tehdä mehut itse mehulingolla. Itsetehtyjen mehujen aineksina voi käyttää esimerkiksi seuraavia:

• appelsiinia
• ananasta
• omenaa
• kurkkua
• varsiselleriä
• punajuurta
• porkkanaa
• greippiä
• sitruuna/limeä
• inkivääriä
• tomaattia
• baby pinaattia
• kiiviä
• minttua/sitruunamelissaa

Olen mehuihini sekoittanut useampaa eri kasvista ja hedelmää. Koitan pitää kasvisten osuuden suurempana kuin hedelmien, jotta ei tulisi nautittua liikaa sokeria. Mehuja nautin 4-5 kertaa päivässä noin 0,8 - 1,2 l yhteensä. Mehujen lisäksi juon aamulla lasillisen detox-juomaa sekä päivällä kupillisen artisokkateetä. Vettä olisi tarkoitus juoda noin 1,5 - 2,5 l päivässä.

Mehut joita olen tähän mennessä valmistanut ovat pitäneet sisällään:

• baby pinaattia, kurkkua, omenaa, inkivääriä, sitruunaa ja minttua 
• porkkanaa, varsiselleriä ja appelsiinia 
• kiiviä, kurkkua, varsiselleriä, omenaa, sitruunaa ja minttua

En ole vielä päättänyt tarkalleen paastoni kestoa (5-7 päivää), vaan katson oloni mukaan milloin lopetan. Kirjoittelen myöhemmin tällä viikolla vielä lisää kokemuksiani ja/tai mehuvinkkejä. Paaston jälkeen kerron sitten lopullisen mielipiteeni tästä viikosta.

Porkkanaiset soijarouhepihvit

Tänään valmistin päivälliseksi soijarouheesta pihvejä, jotka saivat vielä lisämakua porkkanasta. Pihvit on helppo valmistaa ja ne voi maustaa haluamallaan tavalla. Lisukkeeksi oli ruskeakastiketta, puolukkahilloa, espanjalaisia varhaisperunoita sekä kasviksia.

Pihvien ohje (noin 12 kpl):

3 dl tummaa soijarouhetta
n. 6 dl kasvislientä
1 sipuli
2 valkoispulinkynttä
2 isohkoa porkkanaa
1 rkl tomaattipyrettä
mausteita (esim. mustapippuria, paprikajauhetta, juustokuminaa, cayannepippuria, grillimaustetta)
4 rkl vehnäjauhoja
3 kananmunaa
öljyä


Hienonna sipuli ja valkosipulit. Kuumenna paistinpannussa reilusti öljyä ja lisää sipulit kuullottumaan. Lisää hetken päästä soijarouhe ja paahda sitä hetki samalla sekoitellen. Lisäile pikkuhiljaa kasvislientä, kunnes soija pehmenee ja liemi imeytyy. Kaada soija isoon kulhoon jäähtymään.

Raasta sillä aikaa porkkanat karkeaksi raasteeksi. Sekoita raaste soijarouheen joukkoon. Lisää myös tomaattipyree ja haluamiasi mausteita. Maistele taikinaa jotta saat sopivan maun. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja kananmunat.

Kuumenna paistinpannulla reilusti öljyä ja tiputa siihen neljä nokaretta massaa paistumaan. Muotoile niistä pihvejä kun massa on vielä löysää. Anna paistua keskilämmöllä kunnes pinta saa väriä ja pihvi alkaa hieman kypsyä. Käännä sitten pihvit ja paista toiseltakin puolelta. Siirrä lautaselle folion alle vetäytymään sillä aikaa kun paistat loput pihvit.

Yrttiset kikhernepihvit, valkoista parsaa ja hollandaise

Pääsiäisenä tulee varmasti syötyä joka päivä lihaa (varsinkin lammasta) välillä ehkä jopa vähän liikaa. Siksi valmistimmekin kiirastorstaina herkullisen kasvisaterian. Tämä keväinen ruoka sopii hyvin pääsiäisen aikaan ja korvaa mainiosti liha-aterian.

Kikhernepihvit ovat maukkaita ja lisäksi hyvä proteiininlähde. Raikkautta ja väriä ne saavat reilusta määrästä silputtua lehtipersiljaa ja kevätsipulia. Pihvit on myös helppo valmistaa.

Lisukkeeksi teimme kevään suosikkikasvista parsaa, tosin tällä kertaa valkoista. Siitä onkin varmaan useampi vuosi kun olen viimeksi valkoista parsaa syönyt. Molempien värisillä parsoilla on omat kannattajansa, ja itse kuuluhun vihreätä suosiviin. Kyllä tämä valkoinenkin parsa herkullista oli, mutta kyllä jatkossakin meillä taidetaan syödä vihreätä enemmän.

Ja mitäpä parsa olisi ilman sen parasta ystävää hollandaise-kastiketta. Vaikka kastike onkin hieman epäterveellinen, sopii sen maku vain aivan loistavasti parsan kanssa. Myös yrttisten pihvien kanssa tämä täyteläinen ja raikas kastike sopi erinomaisesti.

Kikhernepihvit (n. 4 kpl):

1 tlk kikherneitä
1 kananmuna + 2 munan valkuaista
reilu kourallinen tuoretta lehtipersiljaa
2-3 kevätsipulin vartta
juustokuminaa
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
sitruunaa


Huuhtele ja valuta kikherneet. Muussaa ne karkeaksi tahnaksi (osa saa jäädä kokonaisiksikin). Sekoita joukkoon 1 kokonainen kananmuna ja kahdesta munasta valkuaiset (säästä keltuiaset kastiketta varten). Hienonna persilja sekä kevätsipuli, ja sekoita ne massan joukkoon. Mausta suolalla, pippurilla, lorauksella oliiviöljyä ja sitruunanmehulla sekä raasta vielä joukkoon hieman sitruunan kuorta. Sekoita massa ja tarkista maku.

Kuumenna paistinpannulla reilu loraus oliiviöljyä ja muodosta massasta kekoja siihen paistumaan. Voit hieman painella ja muotoilla pihvejä paistamisen alkuvaiheessa. Paista pihvejä kunnes saavat kauniin värin ja ovat kypsiä.

Valkoisen parsan keittäminen:

Laita isoon kattilaan reilusti vettä kiehumaan. Kuori parsat hyvin ja katkaise tyvi. Mausta vesi suolalla ja ripauksella sokeria. Laita parsat kiehuvaan veteen ja keitä kunnes ovat kypsiä. Aikaa menee parsojen koosta riippuen noin 5-15 minuuttia. Valuta parsat ja tarjoile heti.

Hollandaise-kastike (2-3 annosta):

3 kananmunan keltuaista

1 rkl vettä

2 tl valkoviinietikkaa

100 g sulatettua voita

sitruunan mehua

Vatkaa kattillassa keltuaiset rikki ja lisää joukkoon pieni loraus vettä ja valkoviinietikkaa. Laita kattila hellalle ja kuumenna hiljalleen koko ajan hyvin sekoittaen. Kun munat paksunevat ja kypsyvät, siirrä kattila sivuun ja lisää sulatettu voi joukkoon pikkuhiljaa samalla sekoittaen. Purista joukkoon sitruunamehua ja maistele kunnes saat sopivan makuisen kastikkeen.

Pinaatilla täytetty broilerin rintafilee

Jos katsoo blogini suosituimpia tekstejä, niin ylivoimaisessa johdossa on kaksi kanareseptiä. Melko paljon ihmisiä siis kiinnostaa kanaruoat. Tässä tuleekin taas uusi resepti, joka haastaa 2. sijalla olevan Pekoniin kääritty Koskenlaskija-juustolla täytetty broilerin. Tällä kertaa ohje on kuitenkin hieman terveellisempi. Vain kuitenkin hieman, koska pekonia en tästäkään reseptistä jättänyt pois. Melkein aina täyttäessä broilerin filettä on pekoni pakollinen elementti jolla filee saa hyvin sidottua kiinni, jolloin täyte pysyy sisällä. Juuston tilalle tämä kana saa kuitenkin täytteekseen pinaattia, pestoa ja aurinkokuivattua tomaattia. Käytin pakastettua lehtipinaattia, mutta myös tuore kävisi oikein hyvin. Lisukkeeksi valmistin ratatouillea.

Ohje:

1 kg broilerin rintafileitä

2 pkt pekonia

200 g lehtipinaatti (pakaste)

3 rkl vihreää pestoa

3 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja + loraus niiden öljyä

(suolaa)

Leikaa broilerin fileet auki mahdollisimman isoksi ja litteäksi levyksi. Mausta tarvittaessa hieman suolalla. (Minulla fileet olivat valmiiksi miedosti suolattuja.) Sekoita kulhossa sulatettu pinaatti (ei tarvitse esikypsentää), pesto, hienonnetut tomaatit ja niiden öljy. Lusikoi täyte fileiden keskelle ja kääri ne sitten rullalle. Kiedo ympärille 2-3 pekonisiivua. Kypsennä fileitä 250 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Ratatouille

Heipä hei! Edellisestä blogipostauksesta alkaa olla jo liki puoli vuotta aikaa. Lokakuun synkkyydessä taisi iskeä kyllästyminen kuvaamista, kirjoittamista ja blogia kohtaan. Pahoittelen, jos jotain on häirinnyt näin pitkä tauko (muutakin kuin omaa isääni ;)).

Nyt kuitenkin kevään näyttäessä merkkejään olen alkanut kaipaamaan harrastustani. Ihana aurinkoinen kelikään ei ole pahitteeksi valokuvien kannalta. Jostain syystä tänään myös iski suuri kirjoitus-inspiraatio ja ruoasta kirjoittaminen sujuu taas paremmin kuin pitkään aikaan.

Tänään teimme reippaan ulkoilulenkin vähän kauempana olevaan  kauppaan ja mukaan tarttui mm. kassillinen kasviksia. Keväisessä ilmassa kävellessä iski hirveä nälkä ja mikäs sen parempi ruoka kuin ihana ratatouille. Ruoassa on jotain talvisen muhennoksen elementtejä, mutta kuitenkin suuri kasvisten määrä on jotenkin ihanan keväisen värikäs. Juuri sopiva herkku näin alku kevääseen. Rataouillen seuraksi teimme tällä kertaa kanaa, mutta lisäksi sopii hyvin myös pihvi tai kasvissyöjälle paistettu halloumi. Sekaan voisi myös heittää linssejä, kikherneitä tai papuja, jolloin tästä ruoasta saisi tuunattua vieläkin ruokaisamman version perus ratatouillesta.

Ratatouille on vihannemuhennos, joka on kotoisin Ranskan Provencen alueelta. Raaka-aineina käytetään yleensä tomaattia, sipulia, kesäkurpitsaa, munakoisoa, paprikaa sekä reilusti oliiviöljyä ja yrttejä. Oikeastaan ruoan voi valmistaa monella eri tavalla ja jokaisella on tästä varmaan oma versionsa. Mausteiden ja kasvisten määrää voi säädellä paljonkin maun mukaan ja mitä sattuu kaapista löytymään.

Ohje:

1 iso sipuli

valkosipulin kynsiä

1 munakoiso

1 kesäkurpitsa

1 (punainen) paprika

3 porkkanaa

1 tlk Mutti kirsikkatomaatteja

tomaattipyrettä

oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

yrttejä maun mukaan (esim. timjami, basilika, rosmariini, oregano...)

Paloittele kaikki kasvikset haluamasi kokoisiksi paloiksi (koko ja muoto ei ole niin tarkkaa). Kuumenna kattilassa reilusti oliiviöljyä ja heitä kaikki kasvikset sekaan. Kuullota hetki ja mausta sitten suolalla, pippurilla ja yrteillä. Kaada sekaan säilyke kirsikkatomaatit sekä hieman tomaattipyrettä. Laita kansi päälle ja hauduta hiljalleen, kunnes kasvikset ovat kypsiä (noin 30 minuuttia on hyvä). Tarkista maku.

Pasta alla puttanesca

Hieman jopa hävettää julkaista näin huonoa kuvaa ruoasta. Ei todellakaan tee oikeutta tälle herkulliselle annokselle. Mutta minkäs sille voi kun luonnon valo ei vain riitä.

Huonosta kuvasta huolimatta, voin luvata että tämä ohje on todellakin kokeilemisen arvoinen. Lihatonta lokakuuta on enää muutama päivä jäljellä, joten on hyvä julkaista pitkästä aikaa taas kasvisruokaohje. Tämä on hyvä kasvisruoka, johon ei edes lihaa kaipaisi, niin herkullinen maku on tässä yksinkertaisessa kastikkeessa. Kaikki pastan ainekset ovat myös hyvin säilyviä, joten niitä helposti löytyy ainakin meidän kaapeista usein valmiiksi. Pasta puttanesca on nopea valmistaa ja lopputulos on todella herkullinen. Pastassa maistuu tomaatti, valkosipuli, chili, anjoviksen suolaisuus, oliivit sekä kaprikset.

En julkaise ohjeessa tarkkoja määriä, koska en kirjoittanut niitä ylös ja monet mausteet ovat pitkälti maku kysymys. Esimerkiksi suolan, valkosipulin ja chilin määrän voi jokainen ratkaista itse oman maun mukaan. Lisäsin kastikkeeseen myös yhden sipulin, vaikkei se normaalisti kyseiseen pastakastikkeeseen kuulu. Mutta tämä onkin juuri sellainen ruoka, josta versioita on monia ja jokainen voi tehdä juuri itselleen sopivan. Anjovisten tilalla käytin myös anjovistahnaa, jota olen joskus Stockmannilta ostanut.

Ohje:

spaghettia
tomaattimurskaa
oliiviöljyä
valkosipulia
(sipulia)
chiliä
anjoviksia tai anjovistahnaa
mustia kalamata oliiveja
kapriksia
mustapippuria
parmesaania

Kuumenna kasarissa reilusti oliiviöljyä ja heitä sekaan hienonnetut valkosipulit, chilit (ja sipulit). Kuullota hetki ja lisää joukkoon paloittelut anjovikset tai anjovistahnaa. Paista keskilämmöllä, kunnes anjovikset sulavat ja liukenevat joukkoon. Lisää sitten tomaattimurska. Mausta mustapippurilla ja keitä kastiketta kasaan miedolla lämmöllä.

Laita tällä välin spaghetti kiehumaan suolalla maustettuun veteen ja keitä kypsäksi.

Lisää lopuksi kastikkeeseen kaprikset ja puolitetut oliivit. Tarkista maku. Sekoita kastikkeen joukkoon kypsä pasta ja hieman keitinvettä. Sekoittele hetki, että pasta imee kastiketta hieman itseensä. Raasta valmiin annoksen päälle vielä parmesania.

Lihattoman lokakuun kurpitsakeitto

Päätettiin lopulta, että osallistumme lihattomaan lokakuuhun vähentämällä lihanasyöntiä entisestään lokakuun ajan. Muutenkaan emme läheskään joka päivä syö lihaa, joten ei tämän pitäisi suuri muutos olla. Mutta nyt kun jo kolmannen kerran vietämme lihatonta kuukautta, päätimme ottaa asian vähän rennommin. Turhaa stressiä en halua kasvisruokailun takia ottaa (sitä on jo muutenkin ihan tarpeeksi, kiitos gradun), joten jos välillä suuhun lipsahtaa lihaa, ei se ole niin vakavaa. Esimerkiksi jos kylässä tai muuaalla tarjotaan lihaa, niin en kyllä aio kieltäytyä. Lokakuun ensimmäisenä päivänä tuli siis jo heti lipsuttua, kun söin työpaikalla todella hyvää ylikypsää karitsaa. Tästä herkusta en halunnut kieltäytyä, varsinkin kun toisena vaihtoehtona oli vain mannapuuroa.

Mutta iltapäivällä kyllä kokkasimme sitten kotona kasvisruokaa. Teimme herkullisesta myskikurpitsasta sosekeittoa, joka viimeisteltiin kurpitsansiemenillä. Myskikurpitsa eli buttenut-kurpitsa on kermaisen makuinen ja siitä saa helposti täyteläisen keiton. Vielä kun kurpitsan paahtaa uunissa ensin, sen maku vain syvenee.

Ohje:

1 myskikurpitsa
suolaa
mustapippuria
öljyä
5 dl vettä
kasvisliemikuutio
2 dl ruokakermaa
sitruunamehua

päälle kurpitsansiemeniä ja/tai raejuustoa (ja/tai rapeaksi paahdettua pekonia)


Paloittele kurpitsa lohkoiksi ja poista siemenet. Asettele lohkot uunipellille, rouhi päälle suolaa sekä pippuria ja lorauta päälle öljyä. Paahda 250 asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes kurpitsa saa kivasti väriä ja on melkein kypsä. Irroita kurpitsalohkoista kuoret. Kuumenna kattilassa vesi ja kasvisliemikuutio kiehuvaksi, lisää joukkoon kurpitsan palat. Keitä hetken aikaa kunnes kurpitsa kypsyy kokonaan. Soseuta kypsä keitto sauvasekoittimella. Lisää kerma ja hieman sitruunamehua. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita tai lisää nestettä, jos keitto sitä vaatii. Kuumenna vielä kiehuvaksi ja tarjoile haluamiesi lisukkeiden kera.